Joko sinulla on salainen nimi?

Maailman ihmiset, sekä ei-uskovat että luopiot, kuvittelevat uskovien sisimmän samanlaiseksi kuin oman sisimpänsä ja pitävät uskovia ylpeinä ja tekopyhinä, jotka vain yrittävät väkisin vääntää uskonnollisuutta ja pidättäytyä synnistä. (Joh 15:17–16:3)

Pyhä Henki, joka on uskovassa ihmisessä, voi ilmaista toisesta uskovasta asioita jossain määrin, mutta kokonaan uskovan ihmisen tuntee vain Jumala. (1Joh 2:27)

Herran tunteminen on uskovan ihmisen ja Jumalan välistä intiimiä ja kokonaisvaltaista yhteyttä – siis molemminpuolista jatkuvaa monipuolista kanssakäymistä. Ihminen haluaa miellyttää Jumalaa ja haluaa tehdä Jumalan hänelle edeltä valmistamia tekoja. (Ef 2:10) Sellaista tuntemista ei ole uskoon tulemattomalla eikä luopiolla ja niinpä hänen Herran nimissä tekemänsä teotkin ovat hänen omiaan. Nuo teot saattavat parantaa hänen maallista elämäänsä, mutta taivaaseen hän ei niiden avulla pääse. (Mat 7:21–23, 25:11–12)

Jumala on kaiken hyvän antaja ja täällä maan päällä asuessa kaikki ihmiset saavat Häneltä monenlaista hyvää. (Jaak 1:17, Mat 5:45). Tästä uskomattomalle ihmiselle syntyy toive, että Jumala antaa hänelle hyvää kuoleman jälkeenkin, vaikka hän ei suostu lähestymään Jumalaa täällä maan päällä, vaan haluaa piilotella ja selitellä syntejään. Hän saattaa jossain määrin inhota jo täällä maan päällä syntejään ja itseään, mutta jos hän ei käänny ja lähde seuraamaan pysyvästi Jeesusta, Jumala antaa hänen kuoleman ja tuomion jälkeen päästä lopullisesti olemaan oma itsensä ja erossa Jumalasta. Tuolloin kaikki hyvä putoaa häneltä pois ja ikuisessa helvetissä on loppumattomasti vain kärsimystä. Siellä hän inhoaa itseään ja muita ja muut inhoavat häntä. (Dan 12:2, Jes 66:24, Mat 25:46)

Raamatussa nimi kuvaa henkilöä, henkilön ominaisuuksia. Kun Jumalan oma pääsee taivaaseen, Jeesus antaa hänelle valkoisen kiven, jossa on hänelle uusi salainen nimi, joka kuvastaa hänen ja Jeesuksen välistä muilta salattua yhteisyyttä. (Ilm. 2:17)

Vanhan liiton aikana sekä uskovat että ei-uskovat olivat tuonelassa. Ei-uskovat kärsimyspuolella ja uskovat paratiisimaisessa Aabrahamin helmassa. Jeesus puhui kahdesta siellä jo olleesta ihmisestä käyttäen uskovasta hänen elämänsä aikaista nimeä Lasarus. Ei-uskovasta Hän sen sijaan käytti tuon henkilön maan päällisen pääsynnin nimeä: rikas mies, joka kuvaa sitä, miten omaisuus oli ollut hänellä tärkeintä. (Luuk 16:19–31)

Maan päälläkin saattaa ihmisen pääsynti näkyä hänen ulkonäössään ja toiset haluavatkin sen näkyvän. Esimerkiksi rikollisjengin velanperijä haluaakin näyttää pahalta, jotta pelkkä hänen ilmestymisensä ovelle saa ihmisen pelästyneenä tottelemaan. Helvetissä ihmiset eivät ole senkään vertaa persoonallisia kuin maan päällä, vaan he ovat massaa syntiensä mukaan: murhaajat, ylpeät, epäuskoiset, varkaat, huorintekijät, valehtelijat… Noita syntiluetteloita on pitkin Raamattua esimerkiksi 1Kor 6:9–10. Heillä on myös muita syntejä ja yhdelläkään heistä ei Jeesus ole ollut kuolinhetkellä Herrana.

Kukaan ei voi haluta itselleen tai rakkaalleen ikuisuutta helvetissä. Helvetti ei ole ihana paikka eikä edes siedettävä. Niin inhottava ja kauhea kuin helvetti on, niin inhottava ja kauhea on synti. Miten vältät helvetin ja voit kertoa läheisillesikin, miten he sen välttäisivät:

http://uskonasioita.blogspot.com/2008/11/miten-voit-pelastua.html

Ps. Joku kysyi, että kun hän tarkoittaa, kokee ja tuntee jonkun asian hyväksi itselleen ja/tai toisille, niin eikö se silloin ole hyvä. Ihmisen omat tunteet ja järkeilyt (tai ison ihmisjoukonkin, jopa koko kansan) voivat olla täysin päinvastaisia kuin Jumalan tahto. Totuus löytyy Raamatusta.

Sananlaskut 14:12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.