Synti - kehotus parannukseen - vitsaus

 

Vanhassa Testamentissa profeetat varoittivat kansaa tekemästä syntiä ja kun kansa ei tehnyt parannusta, Jumala antoi vitsauksen, taas profeetat nuhtelivat eikä kansa tehnyt parannusta ja tuli lisää vitsauksia. Joissain tapauksissa kansa teki parannusta ja palasi Jumalan tahtoon ja vitsauksia ei tarvittu tai ne loppuivat, jos olivat jo alkaneet.

Nyt on maailma pahan vallassa ja Suomi siinä mukana. Jumala on pitkään kärsivällisesti katsellut lasten tappamista abortilla, sairaiden ja vanhusten surmaamista ”älä elvytä”-päätöksen turvin (DNR), kaikenlaisten perversioiden toteuttamista jopa ylpeillen, feminismiä, kääntymistä ateismiin tai pakanauskontoihin ja valehtelemista jopa pappien ja saarnaajien toimesta Jumalasta, Hänen tahdostaan, käskyistään ja lupaamistaan rangaistuksista.

Nyt ollaan sitten kokemassa ensimmäistä vitsausta: koronaa. Korona on vielä melko lievä vitsaus, joka sekin kuitenkin hankaloittaa elämää monin tavoin. Nytkö tämä paha maailma ja tämä Suomen kansa tekee parannuksen ja palaa Jumalan luo katuen syntejään ja tehden parannusta?

Voi kun palaisikin, mutta ei siltä näytä. Yhä ylpeillään synneillä ja paheksutaan Jumalan sanaa.

Sehän on selvää, mitä tästä seuraa: lisää vitsauksia. Lisää ja pahempia kulkutauteja, lisää elämää haittaavia luonnonilmiöitä, lisää maan ulkopuolelta tulevaa pakotusta, Venäjän kiristävää otetta, uhkailuja ja lopulta hyökkäämistä maahan.

Onko ihan pakko ottaa tämmöistä vastaan? Eikö voida nöyrtyä ja muuttaa lakeja, asenteita ja käytäntöjä? Olisiko niin paha elää Jumalan siunauksissa, saada Häneltä rakkautta ja kaikkea huolenpitoa, näiden kirousten ja vitsauksien sijaan?

On toiveajattelua, että voitaisiin jatkaa synnissä rypemistä ja yhä Jumalan vastaisemmaksi käyvää elämää ja elää mukavasti.

Kansa ei halua muutosta, mutta jokaisen henkilön on nyt itse etsittävä Jumalan tahtoa, tultava uskoon ja tutkittava Jumalan sanaa Raamatussa ja johdatusta omassa elämässään ja tehtävä parannusta joka päivä. Maailman ja oman maan syntisyyden ja pahuuden käydessä yhä painostavammaksi, on sitä tiiviimmin painauduttava Jeesuksen turvaan. On myös oltava valmis kiihtyviin uskovien vainoihin. Nyt uskovia halveksitaan ja pilkataan avoimesti, heitä ei suvaita, vaan uhkaillaan, eristetään ja vedetään oikeuksiin. Seuraavaksi tulevat omaisuuden menetykset, vankeudet, mielisairaaloihin sulkemiset ja lynkkaukset. Niihin on oltava valmis. Maailman tahtoon ja yleiseen mielipiteeseen ei saa taipua, vaan on pysyttävä entistä lähempänä Jeesusta, sillä taivas odottaa meitä, kunhan vain kestämme loppuun asti.

---

Ei nyt enää!

Suomella ei ilmeisesti mene vielä tarpeeksi huonosti, koska pitää lisätä synnin määrää. OmaTahto2020 kansalaisaloite ajaa nyt vielä helpompaa abortin saantia, ettei vaan kukaan edes kysy naiselta, miksi hän haluaa abortoida lapsensa. Nyt naisen paha tahto lastaan kohtaan saa toteutua pelkällä ”haluan abortin” lausahduksella ja pieni ihminen päästetään automaattisesti hengestään. Tällaiseksi julmaksi ikivanhojen pakanatapojen maaksi tämä maa on taantunut. 4.10.2020 

Abortista vielä

Netillä on allekirjoitettavissa aloite "Syntymättömien oikeus" 

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7479

Kysymys herää: jos kyseessä on vain raskauden keskeytys, niin minne kohdussa elävä ihmislapsi sitten muutetaan asumaan, ihmisystävällisemmän naisen kohtuunko? 10.11.2020

Miten nykyaikana voi tapahtua!

Nyt ihmiset ihmettelevät, miten nykyaikana voi vielä puhjeta sota Euroopassa ja Venäjä hyökätä naapurimaahansa. Ihmisillä on tietoa, taitoa, tekniikkaa, globalisaatiota, kaikenlaista viihdykettä ja hyvinvointia, mutta ihmiset eivät ole tulleet paremmiksi, vaan pahemmiksi. Suomessa ja Euroopassa ei joko uskota Jumalaan ollenkaan tai uskotaan jonkun pakanauskonnon jumaliin, tai omaan mielikuvitusjumalaan. Euroopan maista on tullut pakanamaita.

Jumala loi ihmisen tomusta ja alle prosentti (Tiede-lehden mukaan) ihmisessä on ainetta ja loput tyhjää tilaa, joten miten tuollainen tyhjää täynnä oleva pölypilvi voi kuvitella olevansa niin mahtava, että tietää ja hallitsee itse tai muun pölypilvijoukon kanssa elämää ja olosuhteita ja pärjää ilman Jumalaa.

Jumala antoi ihmiselle hänet luodessaan myös sielun ja hengen. Perisyntisellä ihmisellä, joita me kaikki olemme, on henki kuolleena ja siksipä on huudettava Jeesusta Kristusta pelastajakseen, jotta Hän uudestisynnyttäisi tuon kuolleen hengen ja asettuisi ihmiseen asumaan Pyhän Henkensä kautta. Uudestisyntymisestä alkaa sitten kaita tie kohti taivasta Jeesuksen kanssa, mikä tarkoittaa syntiensä tunnustamista ja niistä parannuksen tekemistä sekä Jumalan johdatuksessa kulkemista.

Nyt on kaikkien suomalaistenkin käännyttävä ja nöyrryttävä hakemaan apua Raamatun Jumalalta täydestä sydämestään. Venäjä uhkaa Suomeakin ja saattaa tänne hyökätä, jollei Jumala katso, että oikeaa parannusta tässä pakanamaassa on tapahtunut. 28.2.2022

Lusifer, Miikael, Gabriel ... – kenet Jumala adoptoi pojakseen?

Raamatussa on mainittu näitä arkkienkeleitä, jotka ovat muita enkeleitä ylempänä hierarkiassa. 

Ellen Whiten ympärille perustettu uskonto, adventismi, todistelee, että Jumala jossain vaiheessa valitsi arkkienkeleistä Miikaelin omaksi adoptiopojakseen. Lusifer jäi suivaantuneena kakkoseksi ja muuttui saatanaksi. Miikael jatkoi adoptiopoikana ja hän sai myös nimen Jeesus. Miten pojan asemaan ulkopuolelta nostettu luotu enkeli suorittaa Raamatun pelastuskertomukseen kuuluvat tehtävät? Eihän hän siihen olisi kyennyt, ja niinpä pelastusta täydentääkin tuo toinen enkeli, saatana, joka maailman lopussa palaa poroksi ihmisten synnit päällään.

Ei ole ihme, että adventismista ei saa kristillistä, vaikka kuinka raamatullisia termejä käyttelisi, tai yrittäisi piilotella ja kaunistella oppiperustaa.

Ellen G. White: Suuri Taistelu, Kirjatoimi 1968, s. 484-496

TUONELA

Löysin vanhan kirjoitukseni tuonelasta ja näin pitkäperjantain ja pääsiäispäivän välisenä lauantaina tuo aihe on ajankohtainen.

Pääsiäisen tapahtumiin saakka uskossa kuolleet olivat sen hyvällä puolella, jota Aabraham isännöi omasta kuolemastaan lähtien. Talmudissa tuota puolta kutsutaan sekä paratiisiksi että Aabrahamin helmaksi. Ei-uskovat kuolleet taas asuttivat sen rangaistuspuolta, jossa olot olivat tuliset (Luuk 16:19-31).

Kun Jeesus kuoli, Hän meni tuonelaan pitämään nuhdesaarnan eli lainsaarnan tuolle pahalle puolelle (1Piet 3:18-20) Kreikan sanaa kerusso käytetään sekä lainsaarnasta (Matt 3:1, Apt 15:21, Room 2:21), että evankeliumin saarnasta (Matt 4:23, 9:35) asiayhteydestä riippuen. Tässä yhteydessä saarnaa kuulemassa olivat ei-uskovien ihmisten lisäksi langenneet henget eli demonitkin (1 Piet 3:20, Juuda 1:6). Kreikan pneuma viittaa hyvään tai pahaan henkiolentoon eli enkeleihin tai demoneihin silloin, kun siihen ei liitetä adjektiiveja ennen tai jälkeen (Matt 12:45, Luuk 10:20, Heb 1:14). Tuossa Pietarin kohdassa ei siis voida viitata tuonelassa oleviin ei-uskovien henkiin, hehän ovat siellä vain sieluina (Juud 1:18-19). Ei-uskovistahan Raamattu sanoo, että heidän kuollut henkensä palaa kuolleena Jumalan tykö (ei siis mitenkään ala sielläkään elämään ihmisen puolesta) ”Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin” (Saarn 12:7).

Jeesus päästi tuonelan hyvältä puolelta ihmiset taivaaseen. Jeesus ilmoitti jo tehtävänsä alkaessa, että Hän tulee vetämään kaikki uskovat tykönsä ylös taivaaseen, kun Hänet ylennetään maasta (Joh 12:32). Niinpä Hän sitten oikeana sukulunastajana lunasti verellään sukunsa, siis uskovat, (1 Piet 1:18-21) ja otti näitä tuonelan vankeja saaliikseen astuessaan maan alimpiin paikkoihin ja meni ylös kaikkia taivaita ylemmäs (Ef 4:8-10) juuri niinkuin oli profetoitu jo Psalmeissa (68:19) Jeesus myös ensin julisti evankeliumin (kreikan sana euaggelizo) Aabrahamin helmassa oleville uskoville (1Piet 4:6).

Tuosta asiasta kirjoittaa apostolien opettama Ignatios kirjeessään Magnesialaisille: ”Kuinka sitten me voisimme vastedes elää ilman häntä, jonka opetuslapsia profeetatkin hengessä olivat ja odottivat häntä opettajakseen? Siitäpä syystä hän, jota he vanhurskaasti odottivat, saapuikin ja herätti heidät kuolleista.” (Apostoliset isät, Suomalaisen teologisen kirj. seuran, julkaisuja 163, 1989 s.78)

Osan Hän tosin nosti jopa kuolleista takaisin maan päälle ja heitä nähtiin Jerusalemissakin. Tästä kertoo Raamattu: ”ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.” (Matt 27:52-53).

Jeesus itse lupasi, että silloin siinä hänen kanssaan olevista toiset eivät maista kuolemaa (Luuk 9:27). Toiset siinä olevista kuolivat ennen Jeesusta ja niin he vielä uskovinakin maistoivat kuolemaa, koska joutuivat menemään kuoleman paikkaan eli Aabrahamin helmaan. Mutta nuo toiset erkanivat tästä maailmasta vasta Jeesuksen sovitustyön jo tapahduttua ja niin he pääsivät ilman tuonelan välivaihetta suoraan taivaaseen.

Jeesus maistoi kuolemaa kaikkien puolesta (Heb 2:9) eli kävi tuonelassa ja niin meidän, jotka uskovina täältä erkanemme, ei sitä enää tarvitse edes maistaa. Ei-uskovat taas menevät kuoleman paikkaan ja vielä sinne pahalle puolelle ja sieltä vielä ikuiseen toiseen kuolemaan eli helvettiin.

Tuosta tapahtumasta lähtien jokainen ei-uskova on mennyt kuollessaan yhä tuohon tuonelan pahempaan osastoon. Tuonelan parempi osasto on siitä lähtien ollut tyhjä ja jokainen uskossa ruumiistaan eronnut on mennyt taivaaseen saman tien. Paavali jo heti kirjoitti menevänsä suoraan taivaaseen kun eriää tästä maailmasta olemaan Kristuksen kanssa (Fil 1:23). Ja Kristushan ei Paavalin aikaan ollut tuonelassa vaan taivaassa, joten ei Paavali eikä kukaan uskova tuonelaan voi mennä Kristuksen luo, vaan taivaaseen.

Ei-uskovat menevät kaikki tuonelaan ihan siihen asti, kun se tyhjennetään viimeiselle tuomiolle väestään (Ilm 20:13). Sen jälkeen tuonela käy hyödyttömäksi ja se heitetään helvettiin (Ilm 20:14).  

Miten välttää tuonela ja helvetti?`Ei millään itsensä pettämisillä, vaan tulemalla uskoon ja pysymällä uskossa. Uskoontulosta voi lukea tarkemmin kirjoituksestani "Miten voit pelastua".http://uskonasioita.blogspot.com/2008/11/miten-voit-pelastua.html

Mietteitä

Moskovan Tiltu

Moskovan Tiltu (Aino Kallio) ja Petroskoin Tiltu (Saimi Virtanen), molemmat alun perin Suomesta Venäjälle muuttaneita/loikanneita, lukivat radiossa talvi- ja jatkosodassa ”uutisia” suomen kielellä. Uutiset oli suunnattu Suomen johtoa, sotilasjohtoa ja sotilaita vastaan yrityksenä saada Suomi antautumaan puna-armeijalle. Vähä vähältä yritettiin valheilla nakertaa sotilaiden, sotilasjohdon ja Suomen hallinnon uskoa Suomen kykyihin sodassa. Tiltujen sanat ja lauseet olivat suomea, mutta he olivat häpeäksi itselleen eikä heidän sanoissaan ollut totuuden voimaa.

Samoin Raamatun kielellä varsinkin luopiot ja etsikkoaikansa hylänneet yrittävät eksyttää uskovia Jumalaa, Jumalan valtakuntaa, muita uskovia ja seurakuntien johtajia vastaan. Mielestään taitavasti he lainaavat vakiopaikkojaan Raamatusta ja kuuluttavat ”ei saa tuomita”, ”sinussa ei ole lainkaan rakkautta”, uskovanahan sinun pitäisi... tai rakkauden nimissä tämä on hyväksyttävä. Yrityksenä on nakertaa uskovien uskoa. Taivaan valtakunnan jäsenten pitäisi näin ”huomata” väärät tekonsa ja tekemättömyytensä ja tehdä mieliksi vihollisen joukoille: ihmiselle, ihmisjoukoille ja saatanalle. Näiden ”Tiltujen” sanat ja lauseet saattavat olla Raamatusta, uskonnollisista menoista tai heidän omasta mielikuvituksestaan, mutta he ovat häpeäksi itselleen eikä heidän sanoissaan ole totuuden voimaa.

Kuten Venäjän Tiltutkin tiesivät käyttävänsä sanojaan väärin, tietävät nämä uskovien vainoajatkin.  Jos he olisivat niin halukkaita jakamaan Jumalan sanaa, olisivat he uskossa eivätkä luopioita, penseitä ja ei-uskovia. 

Tuo tiltujen keino on iki-aikainen, sillä Jumalan sanaa vääristellen saatana eksytti Eevan ja Aatamin ja samaa saatana yritti siinä onnistumatta Jeesukselle erämaassa 40 päivän paaston aikana. 28.8.2020

Tässä Tiltun puhetta vuosikymmenten takaa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/moskovan-tiltu-puhuu

Osto ja myynti:

Lähes jokainen ihminen osaa naureskella, jos tulee puheeksi katolisten anekauppa. Eihän nyt kukaan usko, että aneita maksamalla saisi syntejä anteeksi tai pääsisi taivaaseen.

Mutta samaiset ihmiset tekevät kauppaa Jumalan edessä: en halua antaa elämääni Jeesukselle, vaan haluan elää kuin muutkin. Lahjoitan rahaa köyhille, autan vanhusta, rukoilen, pidättäydyn joistain synneistä mahdollisuuksien mukaan jne. ja näillä ostan itselleni Jumalan siunaukset ja taivaspaikan.

”Toimii” huudahtaa ihminen, kun tulee jokin mieluinen asia elämään. Mutta kun hänelle tulee sairaus tai muu epämiellyttävä asia ja hän tuntee itsensä huijatuksi kaupoissa. Miksei Jumalalle kelvannut hyvät teot? Hän katkeroituu ja lakkaa yrittämästä tai sitten hän huomaa, että jokin hänen Jumalalle lupaamansa asia tulikin rikottua, tai hän ajattelee, että pitää vain lisätä hyviä tekoja. Niinpä hän uudella innolla jatkaa osto- ja myyntityötään ja odottaa, että sairaus väistyy ja uutta hyvää tulee elämään ja taivaspaikkakin on ansaittu.

Tämä kaava pätee myös uskoon tulleisiin. Jeesus sanoo uskoon tullessa ”seuraa Minua” ja niin mennään taivasta kohti jonkin matkaa. Sitten tulee kuitenkin jokin asia, jota uskova ei halua menettää elämästään ja hän perustaa tien varteen osto- ja myyntitiskin. Jeesus menee tuolla edeten yhä kauemmas, mutta tiskillä uskova käy kauppaa. Jos ylistän Jeesusta tai teen sitä tai tätä, niin sitten saan pitää tuon minulle tärkeän asian elämässäni. Lopulta Jeesus häipyy kokonaan näkyvistä ja ihminen jää yksin myyntipöytänsä ääreen arvottomien uhrauksiensa ja syntiensä keskelle. Saatana iloitsee luopiosta.

Mutta jos uskova kaataa myyntitiskinsä, huutaa Jeesuksen perään: ”anna anteeksi tämä syntini, jota jäin jatkamaan enkä seurannut sinua, jätän sen ja seuraan sinua”. Niin hän taas kulkee Jeesuksen kanssa kohti taivasta. Hän saattaa vastakin pystyttää myyntipöytiä, mutta kunhan hän suostuu kaatamaan ne kerta toisensa jälkeen ja seuraa vain Jeesusta, niin hän saa täydellisen palkan taivaassa. 16.5.2020

Hyvä ihminen:

Nykyisen aatemaailman mukaan hyvä ihminen on se, joka hyväksyy kaiken. Hyvä ihminen on mielestään avarakatseinen, salliva, vapaamielinen ja suvaitseva. Abortit, eroaminen ja uudelleen naiminen, kaikenlaiset perversiot ja himojen mukaan toimiminen, harhaopit jne. ovat hyviä.  ”Minun mielestäni” on perusta oikealle ja väärälle. Hyvä ihminen on jumala, joka säätelee oikean ja väärän tunteidensa mukaan. Iankaikkisen Jumalan hyvä ihminen on muuttanut rankaisemattomaksi, armoa armon päälle tuputtavaksi, palkitsevaksi taivaaseen vienti automaatiksi. Tuohon itse luomaansa jumalaan hyvän ihmisen on helppo uskoa ja häntä palvoa.

Sallivaisuus loppuu, kun joku tai jokin aiheuttaa hyvälle ihmiselle itselleen epämiellyttäviltä tuntuvia asioita. Hän sairastuu, siitä hän suuttuu Jumalalle tai ehkä itse luomalleen jumalalle. Joku pettää häntä, huijaa, varastaa häneltä, sekoittaa juomaan ainetta, joka tappaa sikiön hänen kohdussaan tai joku vain estää tekemästä jotain. Hyvä ihminen raivoaa, vääntää itkua, syyttää tekijää, katkeroituu, juoruaa, pilaa tekijän maineen, kostaa, halveksii ja näkee itsensä ja esittää itsensä muille uhrina ja entistä parempana.

Vihonviimeinen temppu hyvää ihmistä kohtaan on se, kun Jumala heittää hänet iankaikkisesti kärsimään helvettiin. Tosin hänelle luettiin sitä ennen viimeisellä tuomiolla syyt, miksi hän joutuu tuohon rangaistuksen paikkaan: hän ei pysynyt totuudessa, Jumala ei ollut hänellä ykkössijalla elämässä, hän ei seurannut Jeesusta, hän palveli itseään ja tunteitaan ja kaikkea muuta epäjumalanaan, hän soi itselleen ja muille kaikkea, minkä Jumala on Raamatussa kieltänyt, hän suoritti ehkä hartaastikin uskonnollisia rituaaleja palvoen luomaansa jumalaa, häntä ei kiinnostanut ottaa selville Jumalan tahtoa eikä totuus pysynyt hänessä. 3.5.2020

Lasarus ja rikas mies:

Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristinkuoleman muistoksi ja ensimmäistä Pääsiäispäivää juhlitaan ylösnousemusjuhlana Jeesuksen noustua kuolleista. Mutta siihen väliin jää lauantaipäivä, jota ei niinkään juhlita. Silloin Jeesuksen ruumis makasi haudassa ja Hän itse oli tuonelassa saarnaamassa.

Tuonela ei ollut Jeesukselle uusi paikka, olihan Hän sen luonut ja todistanut sen tapahtumia.

Jeesuksen silminnäkijäkertomus tuonelasta tuo esiin millaista tuonelassa oli. Rikas mies oli joutunut tuonelan pahalle puolelle kärsimään ja aneli Aabrahamilta, joka oli tuonelan hyvällä puolella, että Aabraham määräisi siellä myös olevan Lasaruksen kostuttamaan hänen rutikuivaa suutaan. Puolelta toiselle ei kuitenkaan ollut muuta kuin näkö- ja kuuloyhteys, joten mitään apua ei rikkaalle miehelle ollut enää tulossa. Aabrahamin helma tyhjentyi pääsiäisen tapahtumissa ja nyt uskovat menevät suoraan taivaaseen, joten nyt ei enää ole edes näkö- ja kuuloyhteyttä tuonelan pahalla puolella viimeistä tuomiota ja ikuista helvetin kärsimystä odottavien ja taivaassa olevien uskovien välillä.

Tuossa tapahtumassa on kuitenkin myös vertaus nykyihmiselle. Rikkaus tai köyhyys ei vie ketään taivaaseen tai helvettiin, vaan ihmisen suhde Jeesukseen.

Ihminen on itsessään niin rikas hyvyydessään, etuoikeuksissaan, uhrautumisissaan tai kärsimyksissään, ettei hän mielestään tarvitse Jeesusta. Hän ei ole niin syntinen, että joutuisi siitä kärsimään kuoleman jälkeen. Ja jos jotakin on tullut tehtyäkin, niin kuolihan Jeesus hänen puolestaan, joten taivaspaikka tulee kuin Manulle illallinen. Lisäksi hän saattaa olla kastettu, rukoileva, lukenut Raamattua ja harrastaa uskonnollisuutta enemmänkin. Uskoohan hän tavallaan tai jos on ateisti, ei hänelle ole mitään helvettiä olemassakaan. Rikas mikä rikas!

Joku on saattanut tulla joskus uskoon ja jopa kastettu toiseen kertaan, mutta ajan kuluessa taas rikastunut. Jeesus ei ole pysynyt ensi sijalla, vaan ihminen on jämähtänyt syntiin. Hän on alkanut pelätä enemmän ihmisiä kuin Jumalaa eikä evankelioi eikä nuhtele ketään. Tai hän selittelee hyväksi syntisiä tekemisiään: avoliitossa asuminen, eronneena uuden kumppanin etsiminen, katkeruuksissa muhiminen tai johonkin harhaoppiseen seurakuntaan liittyminen tai mitä muuta syntiä kukin itselleen sallii. Rakkautta löytyy omiin lihan mukaisiin tekemisiin eikä hän kuuntele omantunnon ääntä eikä Raamatun opetuksia, hänhän on nyt rikas ja tietää paremmin, miten asiat ovat. Pyhä Henki on poistunut synnin ja syntien jatkuessa, mutta ihminen esittelee yhä itseään uskovana ja levittää tuota myrkyllistä uskoaan muihinkin.

Sitten on ihminen, joka on tullut köyhäksi. Hän on nähnyt, että hänen kaikki tekonsa ovat pahoja ja hän on matkalla tuomiolle. Hän huutaa hädässänsä Jeesusta pelastajakseen, tunnustaa syntinsä ja seuraa Jeesusta vaikka ihmiset ja olosuhteet olisivat heittämässä kapuloita rattaisiin kaiken aikaa. Jos hän hairahtuu kaidalta tieltä, hän huomaa, että yhteys Jumalaan ei enää ole sitä, mitä se oli alussa. Hän alkaa tutkia itseään, missä kohtaa yhteys katkesi, mitä hän teki. Ahaa! kolme päivää sitten en tehnyt sitä, mitä Jumala minulle kuiski sisimpääni tehtäväksi tai tein mielessäni tai teoillani jotain syntiä. Hän tunnustaa tuon asian ja pyytää sitä anteeksi ja päättää vastedes toimia oikein ja Jeesuksen seuraaminen kohti taivasta saa jatkua. 11.4.2020

Abortista:
Jos naisella on oikeus ruumiiseensa, niin miksi noin 5000 naista tapetaan joka vuosi abortilla? Onko niin, että suurilla naisilla on oikeus ruumiiseensa, mutta pienillä ei ole oikeutta sen paremmin ruumiiseensa kuin tuleviin noin 85 elinvuoteensakaan?

Entä pienten miesten elämä ja ruumis, heitäkin noin 5000 heitetään Suomessa tapettuina roskiin joka vuosi? – 8.11.2018

Syntisen ihmisen kieroutuma: ihmisen kohdussa kasvavia ja kehittyviä lapsia saa surmata ja saada jopa palkkaa siitä, mutta monien lintujen, kilpikonnien ym. eläinten munien tuhoamisesta voi joutua maksamaan korvauksia, sakkoja tai joutua vankeuteen.  4.2.2022

Sitten vielä puolustus, että lapsen saa abortoida ainakin siinä tapauksessa, jos hän on saanut alkunsa raiskauksesta. Noh, Jumala on täysin toista mieltä: ”Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.” (5 Mo 24:16) 24.1.2025

Olkaa täydelliset

”Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." (Mat 5:48)

Tuollaisen vaatimuksen Jeesus asetti kansalle, niin uskoville kuin uskomattomille. Miten voi perisyntinen olla täydellinen kuin Jumala, ei mitenkään. Hän ei pysty tekemään mitään niin hyviä tekoja, että se kumoaisi edes tuon perisyntisyyden ja lisäksi hän tekee jatkuvasti syntiä. Ja vaikka ihminen tekee hyviä tekoja tai yrittää välttää tiettyjä syntejä, ei se tee häntä synnittömäksi saati sitten täydelliseksi.

On ainoastaan yksi ihminen, joka syntyi synnittömänä ja eli sataprosenttisesti synnittömän elämän, oli täydellinen niin kuin taivaan Isä täydellinen on. Tämä henkilö on Jeesus Kristus. Niinpä Hän pystyi kärsimään syyttömänä ja sovittamaan kaikkien meidän pahojen ihmisten synnit ristillä, sijaiskärsijänä. Ja kuka ikinä tunnustaa ansaitsevansa helvetin ikuisen kärsimyksen syntiensä takia, pyytää syntejään anteeksi, pyytää Jeesusta pelastamaan itsensä taivaaseen ja lähtee seuraamaan Häntä maksoi mitä maksoi periaatteella, pelastuu taivaaseen.

Uskovan on tarkoitus seurata Jeesusta kaidalla tiellä ja olla tekemättä syntiä. Ja onnistuuko se? No ei. Hän ymmärtää kyllä huorinteon, varastamisen ym. kiusaukset kiusauksiksi eikä lankea niihin.  Mutta sitten asennetasolla saattaa katkeroitua, ylpistyä, olla epäuskoinen… Eli ei pysty olemaan täydellinen niin kuin taivaallinen isä täydellinen on!

Halvan armon saarnaajat esittävät teoriaansa, että armo kattaa kaiken ja uskova ei saa olla lakihenkinen. Armossa vaan! Sitten annetaan syntien muhia sisimmässä eikä niitä tunnusteta synneiksi ja korkeintaan yleisellä tasolla rukoillaan syntejä anteeksi. Onko tällainen uskova sitten täydellinen niin kuin taivaallinen isä on?  Ei ole. Ylpistynyt uskova luopuu mieluummin uskosta kuin tunnustaa ”salaisia” syntejään, hän ei pysty nöyrtymään. Vaikka toiset uskovat ja jopa ei-uskovat näkevät hänen syntinsä ja nuhtelevat häntä niistä, niin hän paaduttaa itsensä niin, että ei niitä itse näe. Hän hyökkää syyttämään toisia, varsinkin niitä, jotka ovat yrittäneet auttaa häntä ja nuhdelleet häntä synnistä, ja esiintyy itse oikeanlaisena uskovana. Toisaalta synti saattaa olla hänelle niin mieluinen, että hän haluaa selitellä sen hyväksi asiaksi, joka ei muka haittaa hänen Jumalasuhdettaan millään lailla. Hän esiintyy uskovana.

Uskovan on tunnustettava syntinsä synniksi. Kaikki synnit. Kun lipsahti vale suusta tai kun tuli mieleen jokin lapsuuden tapaus, josta on jäänyt katkeraksi jollekin. Synnit on tunnustettava ne huomatessaan ja vietävä ne ristille ja pyydettävä anteeksi. Ja tärkeää on uskoa itsensä sen jälkeen puhtaaksi! Jeesus kärsi jo tuon tunnustetun synnin eikä Jumala sitä enää muista. Maalliseen korvaukseen tai rangaistukseen siitä voi tietysti joutua: palauttamaan varastamansa tavaran, saamaan potkut töistä tai menemään vankilaan vaikka vuosiksi. Mutta silloin tuon rangaistuksensa kärsii Jumalan silmissä syyttömänä.

Uskova voi siis olla ”halvan armon” lavealla tiellä, suruton. Uskova voi myös olla perin lakihenkinen ja luoda erilaisia vaatimuksia itselleen ja muillekin, mitä muka on noudatettava: aamulla neljältä noustava polvirukoukseen tunniksi, pukeuduttava löysiin kaapuihin tai mitä nyt sitten keksiikään. Hän voi myös syyllistyä jonkun toisen lakihenkisistä neuvoista ja alkaa noudattaa niitä. Usein ollessaan tekemisissä jonkun synneistään parannuksen tekemättömän henkilön kanssa tulee itselle ahdistus. Varsinkin jos tuo henkilö on tunnettu uskovana tai kertoo itse olevansa uskossa. Silloin voi alkaa penkoa itsestään syntejä ja yrittää parantaa oloaan päättämällä muuttaa elämäänsä johonkin typerään kaavamaiseen uskonnollisesti hyvältä kuulostavaan suuntaan. Mutta ainoa apu tuollaisessa tilanteessa on miettiä milloin ahdistus alkoi, kenen kanssa oli silloin tekemisissä ja todeta sitten, että henkilö ei ollutkaan niin synnitön kuin luulin, ja viedä tuo väärä syyllistyminen Jeesuksen päälle ristille. Ja ah, kun paino putoaa harteilta ja elämä hymyilee.

Ainoa keino meillä uskovilla olla täydellinen, niin kuin meidän taivaallinen isämme täydellinen on, on tunnustaa syntimme synniksi ja pyytää niitä Jumalalta anteeksi. Kun tietyn synnin on vienyt ristille, tulee siihen liittyviä kiusauksia yleensä muutaman kerran, mutta kun ei niihin lankea, niin kiusaukset harvenevat. ”Mene, äläkä tästedes enää syntiä tee” (Joh 5:14, 8:11).

armo, Jeesus, kiusaus, laki, parannus, pelastuminen, synti,  syyllisyys, uskova

Jerusalemin tuleva temppeli ja antikristuksen palvonta

Luin netiltä, että jotkut kristilliset järjestöt ovat asettaneet Jerusalemin Öljymäelle kameroita lähettämään reaaliaikaista kuvaa internetin kautta, jotta ihmiset ympäri maailmaa voisivat nähdä, kuinka Jeesus tulee Öljymäelle.

Kivaa harrastelua, mutta hyödytöntä.

Jeesus tulee ensin tempaamaan omansa taivaaseen eli ne uudestisyntyneet kristityt, jotka ovat säilyttäneet uskonsa tuohon hetkeen saakka. Tuolloin ei Jeesusta voi nähdä kukaan maan päälle jäävä, koska Jeesus tulee kuin varas yöllä ja vain pilviin saakka (1Tes 4:15-17; 5:2).

Kun Jeesus tulee seitsenvuotisen vihanajan jälkeen, hän laskeutuu Öljymäelle ja vuori halkeaa kahtia, mutta sen katseleminen netin kautta on turhaa, koska tuo tuleminen näkyy koko maapallolla (Sak 14:4, Mat 24:27, Luuk 17:24).

Jeesus itse sanoi juutalaisille: ”Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan." (Joh 5:43) Juutalaiset varustautuvat uuden temppelin rakentamiseen Jerusalemiin ja uusi temppeli tullaan temppelivuorelle tosiaan rakentamaankin, mutta antikristus asettuu sinne jumalaksi (2Tes 2:1-4) ja hänet juutalaiset ottavat ihastuksissaan vastaan messiaanaan, kuninkaanaan, Jeesuksen sanan mukaan (Joh 5:43).

Mutta ei siinä kaikki, vaan koko maailman nimikristityt ja pensistyneet uskovat ovat ihastuksissaan ja innoissaan näistä tapahtumista. Kaikille heille käy huonosti.

Uskoon tulleiden juutalaisten ja pakanoiden on syytä pitäytyä pois noista kauhistuttavista menoista, tutkia Raamatusta, mitä tuleman pitää, pitää itsensä palavina, kulkea Jumalan johdatuksessa ja tietysti täyttää lähetyskäskyä.

Laajemmin lopunajoista voit lukea aikaisemmasta kirjoituksestani ”Lopunajan tapahtumat”: http://uskonasioita.blogspot.fi/2009/05/lopunajan-tapahtumat.html

Adventistien sapatti ei ole raamatullinen

Sapattioppi on vain yksi adventistien väärien oppien joukossa, mutta yksi puhutuimmista.

Raamatussa on selvää tekstiä, joka puhuu adventistien väärää profeettaa Ellen Whitea ja heidän vääriä oppejaan vastaan, mutta paatuneille kivisydämisille adventisteille ei mene mikään Jumalan sana perille, eivätkä he avaa sydämensä ovea kolkuttavalle Jeesukselle. He ovat omassa uskonnollisuudessaan tulleet niin mielestään ”hengellisesti” kehittyneiksi ja ”nöyriksi”, etteivät ymmärrä paatuneisuudessaan omaa tilaansa.

Mutta jos tunnet adventisteja niin sinun on kuitenkin nuhdeltava heitä ja jos he eivät ole halukkaita parannukseen, niin silloin Raamattu käskee karttamaan noita harhaoppisia: ”Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti” (Tiit 3:10). Et siis saa jäädä jänkkäämään, mutta et myöskään seurustelemaan. Eri asia on sitten oma perhe, joihin tuota karttamista ei voi soveltaa, mutta kuviot on heillekin tehtävä selviksi.

Mutta se on jo huomattu, että kun asiat sanoo suoraan, niin kuin Jumala ne tahtoo sanottavan, niin aina joku adventisti tulee synnintuntoonkin ja alkaa miettiä tilannettaan ja ovathan jotkut tulleet uskoon ja päässeet irti adventtikirkosta ja Ellenistä. Toivoa siis on.

LAIN ALLA

Adventisteille sapatin vietto ei ole mikään vapaaehtoinen, sillä se on yhtenä ehtona jo adventistikasteelle ja jäseneksi pääsyyn. Kastelupauksessa lukee: ”Minä uskon, että raamatullinen viikon seitsemäs päivä, lauantai, on Herran asettama ja siunaama sapatti, lepopäivä, jota Vapahtajan ja alkuseurakunnan antaman esimerkin mukaan tahdon rakastaa ja pyhittää.” (kohta 7.) Niinpä hänen on pakosta vietettävä sapattia, jotta ei tulisi erotetuksi. Tämän sanoi myös adventistipastori Timo Flink (24.10.2005): ”Sapatin jatkuva rikkominen ovat myös syy seurakunnasta erottamiselle”. Eikä lain alla olla vain ulkoisen valvonnan takia, vaan mikä pahinta omatunto on orjuutettu ja mielen syövereissä kaikuvat ne monet uhkaukset, mitä Ellen Whiten kirjoituksissa ja adventistien puheissa on uhkana sapatin pitämättömyydestä tai siitä kokonaan luopumisesta.

Raamatussa sanotaan, että ihmisen on tultava uskoon eikä hän enää sen jälkeen saa vaipua lain alle eikä orjuuttaa omaatuntoaan päivillä (Gal 4:4-11). Lain alle meneminen ja omantunnon orjuuttaminen on synti. Uudestisyntymätöntä ihmistä ei myöskään laki pelasta (Gal 2:16, 3:11-12, Ef 2:8-9).

Ei Jeesus sanonut "joka uskoo, kastetaan ja pitää sapatin, se pelastuu, mutta joka ei pidä sapattia se tuomitaan kadotukseen", vaan "joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko se tuomitaan kadotukseen" (Mark 16:16).

Uskovilla on jokapäiväinen lepo Kristuksessa täältä iankaikkisuuteen, ei enää vanhan liiton varjosapatissa (Room 10:4, Kol 2:16-17, Gal 3:11,19,23-25; 5:1,18; Heb 4:9-10, Fil 3:9-10). Saati, että nyt sitten alkaisi viettää Raamatusta kokonaan löytymätöntä väärän profeetan sapattia!


VÄÄRÄN PROFEETAN KÄSKYTETTÄVÄNÄ

Se sapatti, mitä adventistit pitävät, ei ole vanhan liiton sapatti, koska he eivät ole kääntyneet juutalaisiksi ja ympärileikkauttaneet itseään, heillä ei ole leeviläisiä pappeja, ei temppeliä eikä uhritoimituksia. Se sapatti, mitä he viettävät, ei myöskään ole uuden liiton sapatti Jeesuksessa. Vanhan liiton sapatin vietto oli varjoa tulevasta Messiaasta. Messias eli Jeesus tuli jo, ja nyt niillä, jotka tulevat uskoon ja pysyvät uskossa, on sapatin lepo Jeesuksessa joka päivä täällä maan päällä ja vielä täydellisempänä taivaassa. Jeesus on sapatin Herra, miksi vetää päivä herrakseen. (Matt 12:8, Luuk 6:5)

Adventistien sapatin vietto ei ole vain lain alle menemistä, vaan pahempaa, eli väärän profeetan Ellen Whiten väärien säännösten alle menemistä, joista yksi on sapatti. Ellen White määräsi sapatinvieton Herralta tulleena pakkona ja laukoi kerta toisensa jälkeen Herran nimissä uhkauksia niille, jotka eivät pidä sapattia.

Ellenin mukaan lauantaisapatin rikkominen on kadottava synti, mutta Uuden Testamentin kadottavissa syntilistoissa lauantaisapatin viettämättömyyttä ei ole mainittu kertaakaan eikä sen viettämättömyyttä ylipäätään mainita ristin jälkeen kertaakaan syntinä.

SAPATTI LÄHETYSKÄSKYNÄ

Ellen, ja niin ollen adventtikirkko, velvoittaa adventistit viemään epäraamatullista ja Raamatusta löytymätöntä Kolmen Enkelin Sanomaa maailmalle. Tuon Ellenin demoneilta saaman sanoman kolmas viesti on sapatti taivaaseen pääsyn sinettinä sekä sunnuntainvietto taivaaseen pääsyn estävänä pedon merkkinä.

Jeesus sanoi selvästi Raamatussa, mitä sanomaa heidän on ihmisille vietävä: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt 28:19-20). Ei siis sanaakaan sapatin viemisestä ihmisille. Eikä sapatti päivänä voi sisältyä siihen, mitä Jeesus käski pitämään, koska Hän ei käskenyt pitämään lauantaisapattia, vaan tulemaan uskoon Häneen, sapatin Herraan ja seuraamaan Häntä.

Ellenin uhkaukset, joita voi lukea esimerkiksi hänen kirjastaan Suuri Taistelu ovat vääriä uhkauksia. Ellenin näyt ja unet, joita hän väitti saaneensa Herralta, eivät olleet yhtä Raamatun eivätkä tapahtumienkaan suhteen, joten häntä ja hänen sanojaan ei saa pelätä (5Moos 18:22)

SAPATTI SINETTINÄ

Ellen White väittää, että: ”Jumalan lain sinetti on neljännessä käskyssä.” (Ellen White, Suuri Taistelu, s 448). Tuollaiselle väitteelle ei Raamatusta löydy perusteita eikä tuo tieto ole Herralta. Raamattuun on kielletty lisäämästä uutta profetiaa, muuten saa kaikki Raamatussa luvatut rangaistukset kärsittävikseen (Ilm 22:18-19). Ellenin mukaan lauantaisapatti on sinetti, jolla pääsee taivaaseen ja sunnuntai pedon merkki, joka estää taivaaseen pääsyn. Raamatun mukaan taas mikään päivä ei ole sinetti, vaan uskovilla on sinettinä Pyhä Henki (Ef 1:13-14; 4:30, 2 Kor 1:21-22, 5:5).

Ellen sanoo, että "Kun paavinvalta muutti sapatin, se otti sinetin pois laista."(Suuri Taistelu, s 449), mutta paaveja ei ollut vielä syntynytkään, kun kristityt viettivät sunnuntaisin ehtoolliskokouksiaan. Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, ilmestyi viikon ensimmäisinä päivinä opetuslapsilleen, tarjosi viikon ensimmäisenä päivänä ehtoollista opetuslapsilleen ja niinpä kristityt alkoivat kokoontua sunnuntaisin erotuksena juutalaisten lauantaikokoontumisille ja Jeesuksen kuolleista nousemisen muistona. Noita kohtia löytyy Raamatusta Joh 20:1-23, 26, Luuk 24:30, Apt 20:7-11, Mark 16:9, Matt 28:1,9, Luuk 24:15 jne. Jos Jeesus olisi halunnut vakiinnuttaa lauantaisapattia kristittyjen kokoontumispäiväksi, Hän olisi voinut nousta kuolleista sapattina ja kokoontua ja tarjota ehtoollista sapattisin, mutta niin Hän ei tehnyt. Myös noina aikoina eläneiden ihmisten kirjoituksista löytyy kertomuksia, kuinka kristityt kokoontuivat sunnuntaisin: Barnabaan kirje 75 eKr, Ignatius 110 jKr, Justinus 140jKr. Alkuun juutalaisuskovat kävivät synagoogassa lauantaisin ja kristittyjen kokouksissa sunnuntaisin, mutta uskoon tulleet pakanat kokoontuivat sunnuntaisin ja niin tuosta tuli käytäntö kristittyjen keskuudessa. Rooman sunnuntailaki tuli vasta myöhemmin vastaamaan käytäntöä. Käytäntö olisi luultavasti jatkunut ilman lakiakin.

Ellenin muka Jumalalta saamat uhkavaatimukset ovat selkeät: ”Liian myöhään he näkevät, että neljännen käskyn sapatti on elävän Jumalan sinetti. Liian myöhään he näkevät väärän sapatin todellisen luonteen ja sen hiekkaperustuksen, jolle ovat rakentaneet. He huomaavat taistelleensa Jumalaa vastaan. Uskonnon opettajat ovat johtaneet sieluja kadotukseen, selittäessään ohjaavansa niitä paratiisiin porteille" (Suuri Taistelu, s 618). Näitä samoja uhkauksia ovat Ellenin kirjat täynnä, mutta Raamattu kieltää pelkäämästä tuommoisia vääriä profeettoja ja heidän Raamatun vastaisia uhkauksiaan (5Moos 18:20-22).

ELLENSAPATIN ALKUJUURET

Ellensapatin juuret ovat näyssä, jonka Ellen White (os. Harmon) näki. Tosin sitä ennen Bates niminen milleristi oli jo hänelle markkinoinut sapatti-ideaa. Tuossa näyssä sapattikäsky loisti taivaassa muut 9 eivät. Raamatun mukaan taas ensimmäinen käsky on tärkein, sitä on toistettu Uudessa testamentissakin kymmeniä kertoja, mutta sapattikäskyä ei määrätty päivänä vietettäväksi kertaakaan Jeesuksen uhrin jälkeen, ei Jeesus itse eikä apostolit. Kaikki muutkin kymmenestä käskystä uusittiin ja vieläpä tiukennettiin Uudessa Testamentissa, mutta ei sapattikäskyä. Niinpä uskovat lepuuttakoot itseään yhtenä päivänä viikossa töistään ja joka päivä, päivin ja öin, olkoot sapatinlevossa Jeesuksessa.

SUNNUNTAI PEDON MERKKINÄ

"Mitä muuta sapatin muutos silloin on kuin roomalaisen kirkon vallan merkki - ´pedon merkki´?"(Suuri Taistelu, 445), sanoo Ellen White.

Ellen vääntää Raamatun tekstiä omiin näkyihinsä sopivaksi ja kertoo, miten sunnuntai pedon merkkinä muka pakotetaan kaikille: ”Kauhea on se taistelu, jota kohti maailman käy. Maan vallat yhtyvät taisteluun Jumalan käskyjä vastaan ja antavat määräyksen, joka velvoittaa ”kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat” (Ilm 13:16) väärää sapattia viettämällä mukautumaan kirkon vakiintuneisiin tapoihin. Kaikkia, jotka kieltäytyvät noudattamasta tätä määräystä, rangaistaan yhteiskunnallisen lain mukaan, ja lopulta selitetään, että he ansaitsevat kuoleman. Toiselta puolen Jumalan laki vaatii viettämään Luojan lepopäivää, ja Jumala uhkaa vuodattaa vihansa kaikkien niiden ylle, jotka hänen käskynsä rikkovat. Jokainen, joka on saanut tästä riitakohdasta tällaisen selvän näkemyksen ja sitten hylkää Jumalan lain, noudattaakseen ihmisten säädöstä, ottaa pedon merkin...” (Suuri Taistelu, 589). Jos nyt olisit adventisti ja kasvanut Ellen-opetukseen, niin kyllähän tällainen kauhistuttaisi sinua ja vetäisi tiukasti kiinni sapatinviettoon. Mutta kuten sanottu väärää profeettaa ei saa pelätä.

Ei sunnuntain vietto ole mikään pedon merkki. Ja jos katsotaan Ilmestyskirjaa, niin ei siellä mistään sunnuntaista pedon merkkinä puhuta, vaan sellaisesta rahaliikenteen välineestä, joka voidaan laittaa otsaan tai käteen. Nykytekniikalla se tarkoittaisi mikrosirua, samaa, joka jo on luottokorteissa ja pankkikorteissa, upotettuna ihon alle käteen tai otsaan, mutta teknologian kehittyessä se voi olla jokin hienompi versio. Joka tapauksessa tuon merkin antikristuksen hallinto tekee pakolliseksi ja ne, jotka eivät sitä ota, eivät pysty ilman sitä ostamaan eikä myymään. Raamattu kieltää tuon antikristuksen eli pedon merkin ottamisen. Mitenkähän sunnuntai liimattaisiin tai upotettaisiin ihmisten käteen tai otsaan ja miten vain sillä saisi ostaa ja myydä – nooh sitä on turha miettiä, koska sunnuntai ei Raamatussa ole pedon merkki.

Adventistit väittävät usein olevansa luterilaisempia kuin luterilaiset, mutta ote luterilaisista tunnustuskirjoista todistaa toista:

"Samankaltaisia ovat säännökset sunnuntain, pääsiäisen, helluntain ja vastaavien juhlapäivien ja kirkkotapojen pitämisestä. Ne, jotka väittävät, että Herran päivän vietto on kirkon auktoriteetin perusteella välttämättömänä asetettu sapatin vieton sijalle, ovat väärässä. Raamattu on poistanut sapatin, ei kirkko. Evankeliumin ilmoittamisen jälkeen voidaan kaikki Mooseksen lain seremoniat jättää huomiotta. Koska kuitenkin oli välttämätöntä sopia määrätystä päivästä, jotta kansa tietäisi, milloin sen tulee kokoontua, on ilmeistä, että kirkko tätä tarkoitusta varten valitsi sunnuntain. Tätä on pidetty parhaana siitäkin syystä, että ihmiset saisivat esimerkin kristillisestä vapaudesta ja käsittäisivät, ettei sapatin yhtä vähän kuin minkään muunkaan päivän vietto ole välttämätön.
Esiintyy mitä kummallisimpia väitteitä lain muuttamisesta, uuden lain seremonioista ja sapatin muuttamisesta. Ne ovat kaikki saaneet alkunsa siitä väärästä käsityksestä, että kirkossa pitäisi noudattaa leviittojen tapaista jumalanpalvelusmuotoa ja että Kristus olisi valtuuttanut apostolit ja piispat keksimään uusia seremonioita, jotka ovat välttämättömiä pelastukseen. Nämä harhakäsitykset pääsivät leviämään kirkossa, kun uskon vanhurskautta ei opetettu riittävän selvästi. Jotkut väittävät, että sunnuntain pyhittäminen ei tapahdu suoranaisesti jumalallisen oikeuden perusteella, vaan eräänlaisen näennäisen jumalallisen oikeuden perusteella, kuvaten tarkoin, kuinka paljon pyhäpäivinä saa tehdä työtä. Mitä ovat moiset väitteet muuta kuin omantunnon pauloja? Vaikkakin he yrittävät lieventää perinnäissääntöjä, he eivät koskaan saavuta tarpeellista kohtuutta, niin kauan kuin käsitys niiden välttämättömyydestä säilyy. Tämä käsitys säilyy välttämättä siellä, missä uskon vanhurskautta ja kristillistä vapautta ei tunnusteta. " (Augsburgin tunnustus, Suomalaisen teologin kirjallisuusseuran julkaisuja 118, Helsinki 1980, XXVIII KIRKOLLISESTA VALLASTA, s. 47-48)

Miten voit pelastua?

Uskoontulo:
Uskoontulo tarkoittaa sitä, että sinun syntiinlankeemuksessa näivettynyt henkesi syntyy uudelleen (uudestisyntymä Joh 3:3), kun kaiken elämän lähde Jeesus Kristus asettuu elämään sinne Pyhän Henkensä välityksellä. Sinussa on tämän jälkeen ikään kuin kaksi persoonaa, uusi ja vanha ihmisesi, sekoittamatta ja erottamatta.

Miksi ihminen ei sellaisenaan pääse taivaaseen:
Syntiinlankeemuksessa Eevan ja Aatamin henget näivettyivät. Kaikki ihmiset ovat sen jälkeen syntyneet näivettynyt henki sisässään. Ihminen aistii tämän Hengen puutteen tyhjyytenä, jota hän yrittää täyttää harrastuksilla, aviopuolisolla, lapsilla, lastenlapsilla, omaisuudella, matkustelulla, opiskelulla, uraputkella, kavereilla eli kaikella sinänsä hyvällä, mutta myös pahalla eli huumeilla, viinalla, avioliiton ulkopuolisella seksillä, perversioilla, rikoksilla, erilaisilla pahoihin henkiin yhteyden ottamisilla kuten joogalla, saatananpalvonnalla jne. Jos mikään ei tunnu aukkoa täyttävän, voi epätoivoinen tehdä itsemurhan. Vaikka ihminen ei tekisi yhtään ainoaa syntiä, hän ei pääsisi taivaaseen, koska hänellä ei ole henkeä, sillä liha ja veri eivät voi periä Jumalan valtakuntaa (1Kor 15:50).

Lisäksi jokaisella ihmisellä on perisynti, joka on periytynyt polvesta polveen Aatamilta ja Eevalta. Jokainen ihminen on pohjimmiltaan paha ja tekee syntiä tieten ja tietämättäänkin, koska hänen motiivinsa ovat pahat (Room 3:23). Ihminen tietysti voi olla ”yhteiskunnallisesti vanhurskas” eli noudattaa lakia, olla kiltti kotona ja koulussa, ahkera työmies, olla ystävällinen ihmisille jne. Tästä hän saa hyötyä täällä maan päällä, mutta yhteiskunnallinen vanhurskaus ei pelasta taivaaseen. Myöskään Raamatun lukeminen, jokapäiväinen rukoilu, köyhien ja sairaiden auttaminen, Jumalan olemassaoloon uskominen, jonkun kristillisen yhteisön jäsenyys ja uskonnolliset harjoitukset eivät pelasta ihmistä. Omalla tavallaan uskominen ei pelasta, sillä Jumala vaatii, että on uskottava Hänen ilmoittamallaan tavalla (Matt 7:21).

Etsikkoaika:
Jumala laittaa Pyhän Henkensä ihmisen näivettyneeseen henkeen ja ihminen alkaa miettiä elämänsä tarkoitusta, Jumalaa, kuoleman jälkeistä kohtaloaan, helvettiä ja taivasta, syntisyyttään ja kaipaamaan parempaa. Ihminen on itsessään niin paha ja paatunut, että vain Jumalan antamana etsikkoaikana hän voi tulla uskoon.

Etsikkoajan surkea loppu:
Jos ihminen liukuu takaisin aikaisempiin rutiineihinsa tai päättää pontevasti palata niihin tai päättää muuttaa elämäänsä jollain muulla tavalla kuin uskoon tulemalla, hän luopuu etsikkoajastaan. Hän saattaa selitellä, että ahdistus synneistä ja helvetistä ja turhauttavasta, päämäärättömästä elämästä olikin vain jokin mielenterveydellinen ongelma, tietämättömyyttä, masennus tai kriisi.

Jos paadutat itsesi etsikkoaikana, Pyhä Henki lähtee sinusta. Tällöin otat riskin, ettei sinulle enää toiste tule etsikkoaikaa eli et enää voi tulla uskoon ja lopullinen iankaikkinen määränpääsi on helvetti.

Etsikkoajasta alkaa uusi elämä:
Toinen vaihtoehto on, ettet enää halua palata entiseen turhauttavaan elämääsi, et jaksa syntiesi taakkaa, et halua pelätä kuolemaa etkä sen jälkeistä helvettiä, näet itsesi inhottavana pahantekijänä, kaipaat Jumalaa, haluat päästä taivaaseen ja otat selvää miten uskoon tullaan. Teet uskon ratkaisun maksoi mitä maksoi ja päätät seurata Jeesusta. Saat syntisi anteeksi ja näivettynyt henkesi puhkeaa elämään, koska Pyhä Henki täyttää sen. Jos pysyt uskossa, määränpääsi on iankaikkinen elämä taivaassa.

Sinun on tunnustettava tosiasiat:
Itse et itseäsi voi pelastaa, vaan sinun on hyväksyttävä kohdallasi, että toinen on kuollut sinun pahojen tekojesi, ajatustesi ja motiiviesi takia. Tämä joku oli Jeesus Kristus Jumalan ainoa poika, täysi Jumala. Hän oli täysin synnitön (myös perisynnitön), joten häntä rangaistiin kidutuksella, ristinkuolemalla ja helvetillä vain sinun syntiesi takia. Kärsimys ei ollut Hänelle helppo, vaan tuskallinen, koska Hän oli myös täysi ihminen.

Maksoi mitä maksoi:
Raamatun mukaan ihmisen on tehtävä laskelma ennen kuin hän voi tehdä uskonratkaisun (Luuk 14:26-33). Jeesus ei luvannut seuraajilleen kissanpäiviä, tie on kaita. Punnitse nyt tarkkaan, mitä sinulle ”maksaa” uskoon tuleminen. Sukulaisesi, ystäväsi ym. saattavat suuttua, kun kuulevat, että olet uskossa. Sinun on myös oltava valmis evankelioimaan toisia eli osoittamaan heidän syntinsä ja kertomaan pelastuksesta Jeesuksessa. Vastaanotto ei aina ole positiivinen. Jotkut tulevat uskoon, mutta suurin osa ei. Sinun on oltava valmis menettämään ihan kaikki sinulle tärkeä: ihmiset, maine, tulevaisuuden suunnitelmasi, raha, omaisuus, ihan kaikki. Jopa henkesikin. Joka päivä uskovia kidutetaan kuoliaaksi uskonsa tähden ympäri maailmaa. En sano, että nämä kaikki menetät, mutta sinun on oltava siihen valmis, muuten et kestä koetusta, vaan luovut uskostasi. Ehdottomasti sinun on myös luovuttava synneistäsi, jos esimerkiksi asut avoliitossa, se ei voi jatkua uskoontulosi jälkeen.

Uskoon ei voi tulla, jos motiivit ovat: tulen uskoon, jos parannat syöpäni, jos annat lottopotin, jos annat tuon ihmisen puolisokseni tms. Uskoon ei myöskään voi tulla kenellekään ihmiselle mieliksi. Olen nähnyt ihmisiä, jotka houkuttelevat toisia uskoon ja nämä tekevät ”ratkaisun” päästäkseen kivaan joukkoon, päästäkseen naimisiin uskovan kanssa tms. Ei Jumalan Pyhä Henki yhdy tällaisiin inhimillisiin yrityksiin eikä uudestisynnytä ihmistä. Jeesus tulee kutsuttuna ja sellaisena kuin Hän on, ei sellaisena kuin haluaisit hänen olevan (Room 10:13). Hän ei suostu kanssahallitsijaksesi elämässäsi, vaan Hän tulee hallitsemaan sinua yksinvaltiaana. Jos et ole tähän valmis, et voi uudestisyntyä.

Ratkaisun tekeminen:
Sitten kun olet laskelmasi tehnyt ja toivottavasti päätynyt antamaan elämäsi Jeesukselle, toimi näin
1. Tunnusta olevasi syntinen ja ansainneesi helvetin ikuisen tulen (Matt 25:41, Joh. 3:36).
2. Päätä uskoa, että Jeesus on kärsinyt sinulle kuuluvan rangaistuksen ja sen takia sinä olet nyt vapaa huonosta omastatunnosta, synnistä ja tuomiosta (Joh 11:25-26).
3. Anna koko loppuelämäsi Jumalan käyttöön ehdoitta, maksoi mitä maksoi (Mark 8:34-38).

Voit hakeutua jonkun uskovaksi tietämäsi henkilön luo ratkaisua tekemään. Mitään tunteita ei pidä odottaa, vaan sinun pitää vain luottaa ja uskoa Jumalan Raamatussa esittämään lupaukseen ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16). (Jos sinut on kastettu lapsena, se riittää, mutta jos olet kastamaton, sinun pitää mennä kasteelle.) Kun olet toiminut näin, olet uudestisyntynyt ja Pyhä Henki on tullut sisimpääsi. Sitten vain lähdet elämään Jumalan tahdon mukaan. Raamatussa on Hänen tahtonsa ilmaistu, mutta Hän johtaa sinua myös elämäsi valinnoissa henkilökohtaisesti. Vanha minäsi yrittää vietellä sinut synnintekoon ja pois Jumalasta, sitä kutsutaan kiusaukseksi, mutta kiusaus ei vielä ole synti, joten se pitää vain jättää. Jos sen sijaan jatkat kiusauksen tuomaa ideaa ajatuksissasi tai jopa toimit sen mukaan, niin se on jo synti, josta pitää tehdä parannus eli tunnustaa synniksi, pyytää Jumalalta anteeksi ja viedä ristille. Sen jälkeen on uskottava itsensä puhtaaksi, koska Jumala ei enää muista tuota syntiä (Heb 8:12). Kiusaukset voivat tulla myös toisten ihmisten kautta.

Sitten todista uskostasi muille ihmisille (Room 10:10). Älä säikähdä, vaikka saisit kokea pilkkaa ja vastustusta, äläkä laimenna ihmispelossa sanomaasi. Sinun tehtäväsi on saarnata lakia ja evankeliumia aloittaen lähipiiristäsi ja jatkaen läpi elämäsi, niin kuin Jumala johtaa. Sinun vastuullasi on puhua, se ottavatko ihmiset sanoman vastaan ja tulevat uskoon, on heidän päätöksensä eli heidän vastuualuettaan. Jos eivät ota vastaan, älä jää houkuttelemaan tai pakottamaan, teit jo osuutesi.

Itse asiassa Jeesus lupaa Raamatussa, että uskovat joutuvat Hänen nimensä takia vihattaviksi, joten uskovan ei pidä säikähtää vainoista, vaan siitä, jos hän on kaikkien suosiossa (Matt 10:22, Luuk 6:26). Jos taas toimit oman mielesi mukaan etkä Jumalan johdatuksen mukaan, ovat siitä seuraavat hankaluudet omaa syytäsi.

Sinun on myös luovuttava nopeasti kaikesta, minkä Raamattu osoittaa synniksi. Esimerkiksi huoruuden (avioliiton ulkopuolinen seksi) jatkaminen tappaa uskon elämän nopeasti, samoin katkeruus (Matt 6:15). Myös kaikki pullikoiminen Jumalan johdatusta vastaan on synti, josta on luovuttava. Leipurin työssä ei ole mitään pahaa, mutta jos jäät leipuriksi, kun Jumala on käskenyt sinun opiskella lähetystyöhön, niin leipurointi on silloin sinulle synti. Toisen taas Jumala on käskenyt leipuroida ja hänelle olisi synti lähteä opiskelemaan. Tai luet Raamattua, kun sinun pitäisi soittaa toiselle uskovalle ja kehottaa häntä tekemään parannusta jostain synnistään. Et voi valikoida, mitkä Jumalan sinulle antamat tehtävät tai parannukset teet ja milloin, vaan ne on tehtävä kaikki ajallaan. Jos jätit jonkun tekemättä eikä sen tekeminen sitten enää ole mahdollista (kehotettava ihminen vaikka kuoli), niin vie synti ristille ja päätä siitä lähin totella Jumalaa (eli tee parannus synnistäsi). Johdatuksessa kulkeminen on uskon elämän perusasioita. On opeteltava erottamaan Jumalan johdatus perkeleen ja oman lihansa antamasta johdatuksesta ja tämä käy välillä erehdysten ja rasittavien kokemusten kautta, mutta asenne on oltava ”minä seuraan ja opettelen seuraamaan Jumalan johdatusta”. Ei saa heittää pyyhettä kehiin ja sanoa, että hyvä on sitten, kun se on noin vaikeaa, elän uskonelämääni muuten vain, ilman johdatusta.

Tulet täydelliseksi vasta taivaassa, mutta niin kauan kuin vaellat täällä maan päällä, sinun on pysyttävä päämäärässäsi päättäväisesti, niin ettet anna minkään asian itseäsi houkutella pois kaidalta tieltä. Niin kauan kuin olet maan päällä, olet samaan aikaan sekä syntinen että vanhurskas. On myös hyvä olla yhteydessä toisiin uskoviin, mutta samalla sinun on muistettava arvostella kaikki (1Tes 5:21-22). Eivät kaikki ole uskossa, jotka niin sanovat (ovat saattaneet kyllä tulla uskoon, mutta sitten ovat luopuneet). Eivätkä kaikki uskonnolliset kirjat ja saarnat ole Jumalasta. Pidä aina mielessäsi, että et ole aloittanut suhdetta evankelistaan, johonkin uskovaan ihmiseen tai ihmisjoukkoon, vaan Jeesukseen. Jos itse tahdot vaalia jumalasuhdettasi, niin kestät Jumalan Hengen avulla lukuisia ympäristön virheitäkin. Jumala myös koettelee jokaisen uskon, mutta ketään ei koetella yli voimiensa (1Kor 10:13).

Raamattua lukemalla, rukoillen ja kahden kesken Jeesuksen kanssa aikaa viettämällä saat vastauksia kysymyksiisi, rauhaa ja iloa elämääsi. Voit kääntyä kaikissa asioissasi Jeesuksen puoleen, Hän haluaa osallistua sinun elämääsi ja auttaa ja johdattaa sinua. Uskoon tuloa verrataan Raamatussa kihlaukseen. Olet kihloissa Jeesuksen kanssa. Ajattele miten kihloissa oleva ihminen käyttäytyy; hän haluaa seurustella ja viettää aikaa kihlattunsa kanssa, hän haluaa miellyttää kihlattuaan, hän kertoo kaikille miten ihana tämä kihlattu on, hän kurkottautuu mielessään tulevaan avioliittoon. Raamatussa puhutaankin Karitsan (=Jeesus) häistä, joita uskovat juhlivat taivaassa yhdessä Jeesuksen kanssa.